...kun sanoisin raksavauva E:lle, niin häntä alkaisi kovin naurattaa, mutta nyt ei voi muut kuin todeta, että o-ou ja ei naurata kyllä yhtään. Talosta löytynyt siis lisää lahoja hirsiä. Olin tänään yhteydessä HTT-tavarantarkastajaan, joka on erikoistunut nimenomaan hirsirunkoihin. Yritämme siis pian saada tarkemman tutkimuksen lahovahinkojen laajuudesta, ja sen pohjalta lähdemme sitten suunnittelemaan jatkoa. Tällä hetkellä voi jo todeta, että talo jonka ostimme hyväkuntoisena ja hyväkuntoisen hinnalla ei sitä ole. Ongelma ei siis varsinaisesti ole lahot hirret vaan hinta, jonka olemme maksaneet talosta. Aikanaan tulee siis eteen juristin palkkaaminen, reklamaation tekeminen myyjille ja sitä kautta sitten hinnanalennus.
Talo on toki jo pian 140-vuotias ja on tuolla kyseisellä paikalla koko elämänsä seisonut ja seisoo edelleen, kertoo jo paljon. Toivoa vain sopii, että talovanhukselle saamme vielä terveitä elinvuosia lisää :) Siinä mielessä hirsirakenne on armollinen, että sitä voi ns. paikkakorjata vain tarvittavilta osin ja näin hirsitaloja on kautta aikojen hoidettu. Tahtoisinpa nähdä missä kunnossa esim. nykypäivän moduulitalot on 140 vuoden kuluttua, niihin ei paljon paikkakorjauksia tehdä ;)
On jotenkin niin jakautunut olo, kun puhelin piippaa saapumisilmoitusta tekstiviestillä uuteen taloon tilatuista verhoista ja urakoitsijan kanssa keskustellaan talon sisäovien tilaamisesta puusepältä. No, sanomattakin on selvää, että mitään ei vielä tilata, kunnes tiedetään mitä tässä tulee tapahtumaan.
Urakoitsija kuitenkin pysäyttää nyt työt talolla toistaiseksi, siirtyvät hetkeksi toisen projektin pariin ja palaavat sitten kun saavat taas talolle tehdä jotain :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti